lauantai 7. heinäkuuta 2018

Värjäytymiä pois ja väriä elämään




 
 





Kävi köpelösti Pekingissä. Pyykkiä pestessäni unohdin pyykkipussini pesukoneen päälle, eikä mieleeni juolahtanutkaan, että ayi koskisi siihen. Meillä kun olin itse pitänyt aina huolen pyykkäämisestä siinä pelossa, ettei ayimme kenties osaisi lajitella värejä ja materiaaleja oikein. Pelko oli aiheellinen ja niin siinä sitten kävi, että ystäväni perheen ayi nappasi pyykkipussin ja tyhjensi sen sellaisenaan koneeseen. Häntä kun oli neuvottu pesemään pyykit, jotka on jätetty koneen päälle!
 

Näin toteutui pelkoni vaatteiden värjäytymisestä. Olen siis itse niin hirmuisen tarkka pyykinpesussa, että lajittelen aina tarkkaan kaiken värin ja materiaalin mukaan ja valitsen pesuaineetkin huolellisesti niiden mukaisesti. Värillisille, valkoisille, mustille, villalle, tahraisille, lakanoille, kaikille on omat pesuaineensa, -pallonsa, tahrasuolansa ja muut aineet. Mahdollisuuksien mukaan tietysti myös ekologiset.

Värjäytymien poisto on sen sijaan minulle vieras asia. Nyt minulla oli kädessäni harmaiksi muuttuneet rintsikat, joista halusin jälleen vaaleanpunaiset, sekä ennen valkoiset pikkarit. Kaivoin vielä kaapistani vanhan vaaleanpunaisen paidan, joka on harmillisesti harmaantunut pesuissa. Olen huomannut, että hempeän vaaleanpunaisilla vaatteilla on tapana harmaantua iän myötä samalla tavalla kuin valkoisilla. Tämä paita on harmillisen harmaa, vaikka muutoin vielä ihan hyväkuntoinen.

Testasin tähän erään kaupasta löytämääni valkaisijaa, jonka avulla värjäymien piti lähteä niin rintaliiveistä kuin muistakin vaatteista. Tulos: mikropuuvillaiset pikkarit tulivat koneesta melko valkoisina ja paidan sävy on ehkä aavistuksen heleämpi kuin aikaisemmin. Mutta liivit ovat edelleenkin harmaat, täysin käyttökelvottomat! Tämä valkaisuaine ei siis vakuuttanut. Seuraava keino kehiin.   

Heleää väriä on sen sijaan kesäkynsissäni. Koko talven olen lakkauttanut kynteni ranskalaiseen tyyliin, jotta käteni näyttäisivät aina huolitelluilta. Nyt kesällä, kun ennätän useammin kunnostuttamaan kynteni, päätin laittaa taas väriä, kuten aina Pekingissä.

Eli tässä kesälakkaus numero 2. Edellinen oli mintunsävyinen, viime viikolla maalautin kynnet turkooseiksi. Itse en voi kynsiäni lakata, sillä ne eivät kestä yhtään lakanpoistoainetta. Nytkin osa kynsistäni on tosi lyhyitä ja osa jouduttu vahvistamaan akryylillä, koska maaliskuussa (siis jo kolme kuukautta sitten!) eräässä hoitolassa vanha lakka vahingossa poistettiin aineella, ennen kuin ennätin reagoimaan asiaan. Yhä edelleen kynteni haurastuvat ja kuoriutuvat kerros kerrokselta, mikä jatkunee varmaan vielä pitkään. Mutta tällä hetkellä saan taas hetken aikaa nauttia kauniista kynsistä.  


Huivi ja kynnet sävy sävyyn. Turkoosi on aina lempivärini, mutta tänä kesänä huomaan rinnalle päätyvät usein oranssia pienissä määrin.   Mitkä ovat sinun lempivärisi tänä kesänä?













 

  





2 kommenttia:

  1. Oisko, että puuvilla valkaistuu, mutta ei keinokuidut? Ainakin näin toimii ihan kloriitti. Juuri eilen mietin, että pitää taas ostaa niitä lappusia koneeseen, jotka keräävät väriä, vaikka olen tarkka myös, ettei valkopyykinkään kanssa pestä muuta, kuin valkopyykkiä.

    Aivan mielettömän ihanan sävyinen kynsilakka ja miten toimiikin tuon huivin ja ruskean laukun kanssa.

    Kivaa viikonloppua Ei-Leen <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siitä se varmaan johtuu. Odotukseni olivat kyllä suuret, että toimisi rintsikoihinkin, koska paketin kyljessä on liivien kuva. Hyvä tietää, ettei kloriitistakaan ole apua. Sitä oli mielessäni testata seuraavaksi. Paitaan meinasin vielä kloriittia kokeilla. Olisi mukava saada siitäkin taas toimiva vaate. Tai sitten täytyy värjätä se.

      Kiitos!

      Mukavaa sunnuntaipäivää, Tiia! <3

      Poista

Ihanaa jos jätät kommentin, asiallisen totta kai :)