keskiviikko 13. heinäkuuta 2022

Alkuvuoden kuulumisia ja luetut kirjat




Hei taas! Mahtaakohan joku vielä sattua lukemaan tätä blogia, koska blogitauostani on tullut nolon pitkä ja aina vaikeammalta tuntuu aloittaa uudestaan. Päädyin nyt kuitenkin taas päivittämään kuulumisiani, jotta jotakin jäisi talteen, mikäli se toteutuu, että Face ja Insta suljetaan Euroopassa. Blogini on minulle kuin päiväkirja ja myös lista lukemistani kirjoista, mikäli ja kun haluan palata niihin vielä joskus. 

En muista, kerroinko syksyllä muutoksista perheessämme. Neljästä lapsestamme kotona asuu enää ainoastaan kaksi, sillä Kolmonen lähti vuosi sitten lukioon kauas Hämeeseen ja muutti pois kotoa 15-vuotiaana. Enää kotonamme asuu abi ja alakoulun viimeisen luokan aloittavat pojat. Esikoinen opiskelee edelleen Saksassa, ja abimme on myös jo täysi-ikäinen ja pyrkii selvästi tekemään pesäeroa perheeseen. Kovasti näyttää siltä, että vuoden päästä pesästä ovat lentäneet jo kaikki kuopusta lukuunottamatta. Sen sijaan saimme pari vuotta sitten "lainalapsen", uussuomalaisen nuoren, jonka kanssa vietämme paljon aikaamme. Vaikka omien lasten irtautuminen perheestä on surettanut minua äitinä, en ole ehtinyt tuntea ikävää. On ihanaa, ettei poikasten pesänjättö välttämättä tarkoita yksinäisyyttä. Perhe voi muodostua monella tavalla.

Koulujen päätyttyä matkustimme Saksaan esikoista tapaamaan. Siitä kerron myöhemmin. 

Palasimme kotiin juhannukseksi ja sen jälkeen olemme vuoroin mökkeilleet (silloin kun mies pystyy olemaan etätöissä) ja vuoroin olleet kaupungissa. Tänään palasimme appivanhempien luota, mistä tuo alempi kuva on napattu tältä aamulta, paluumatkalla perinteiseltä vety-aterialta Satama-Sannin kojulta. 




Top // Odd Molly
Linen skirt // Arcade (Emmy - bought as second hand)


Kirjalistani kattaa nyt sekä viime talven että kevään kirjat. Siihen nähden lista on ankean lyhyt ja yksipuolinen. Lähes kaikki kirjat ovat työmatkojen viihdykettä kuunneltuina äänikirjoina. Vieraskieliset kirjat ja paperikirjat ovat jääneet lähes täysin, koska iltaisin tulee sängyssä enemmän näpräiltyä kännykkää kuin viihdyttyä mielikuvitusmaailmassa. Listan ainoa ruotsinkielinen kirja ei tosin kerro totuutta, sillä vaikka luin Pastor Vivekan loppuun tänä keväänä, olin lukenut suurimman osan jo vuotta aikaisemmin. Toisaalta minulla on kesken useita kirjoja, joita en vielä paljasta.

       

Suomeksi (äänikirjoina Bookbeat ja Storytel): 


Louise Penny: Three Pines -sarjan osat 4-7:
1. Kiveen hakattu kuolema
2. Kuolettava kertomus
3. Kuolleet haudoissaan
4. Petollinen valo


Costello & Richards: Mydworthing mysteerit -sarjan osat 1-6:
1. Laukaus yössä
2. Pieni yömurha
3. Lontoo kutsuu
4. Naamiomurha
5. Kuolettava kuorma
6. Lentäjätär vaarassa


 sekä:


 Richard Osman: Mies joka kuoli kahdesti (sarjan 2. osa)
Sophie Kinsella: Sitä saa mitä antaa



Ruotsiksi: 

Annette Haaland: Pastor Viveka och feministerna på Stockrosvägen (sarjan 4. osa)

Paperiversiona:
Carter Dickson: Valkoisen luostarin murhat



Pastor Viveka -sarjan 4. osa oli pettymys, etenkin mahtavan ensimmäisen kirjan jälkeen. Carter Dicksonin luin, koska olen vuosia etsinyt nuoruusvuosina lukemaani dekkaria, joka oli ensikosketukseni kielihistoriaan ja toivoin tämän olevan se. Etsimääni kirjaa en löytänyt, mutta ihan viihdyttävä ja luulen lukeneeni tämänkin nuorena. 

Louise Penny ja Richard Osman - näitä kahta ei voi kuin suositella!  
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ihanaa jos jätät kommentin, asiallisen totta kai :)