Iso suku on aika ihana asia. Isäni puolelta sukuni on iso, koska isällä on paljon sisaruksia. Äidilläkin oli iso suku, hänellä oli valtavasti serkkuja. Hänellä oli myös hirmuinen määrä tätejä ja setiä, joita tapasimme jatkuvasti. Kaikkia en edes koskaan tavannut, osa oli jo kuollut ennen syntymääni. Ja muistan erään sedän, josta aina puhuttiin mutta jota en koskaan tavannut. Hän oli lähtenyt jo nuorena Ruotsiin ja jäänyt sinne loppuelämäkseen.
Suvut pitivät myös tiiviisti yhtä, joten lapsena sukujuhlia tuntui olevan tämän tästä. Kai se johtui siitä, että juhlia pidettiin (nimipäivistä lähtien) ja isompiin varsinkin kutsuttiin aina koko suku. Sittemmin yhtä sukuun naitua setää lukuun ottamatta kaikki tädit ja sedät ovat jo menneet manalanmaille. Pikkuserkut ovat jo sen verran kaukaisia sukulaisia, ettei heitä yleensä enää kutsuta ja niinpä juhlatkin ovat selvästi harventuneet. Onneksi eivät kuitenkaan täysin loppuneet.
Äidilläni on kuitenkin muutama serkku, jotka kokoontuvat yhteen muutaman kerran vuodessa. Äitini kuoltua perinne jatkuu edelleen, ja minut kutsutaan mukaan pikkuisena serkkuna. Tällä kertaa kutsut olivat meillä, sopivasti vieläpä samana viikonloppuna, kun äitini hautajaisista tuli kuluneeksi vuosi.
Tarjolla oli itse savustettua lohta, uusia perunoita, mozzarella-tomaattisalaattia sekä silliä kahta sorttia. Toinen oli kaupan silliä, viime kesänä löytämääni uutuuslajiketta, limetillä ja inkiväärillä maustettua. Se on ainoa lasipurkkisilli, jota suostun syömään. Toinen on kummitädin resepti, jonka mukaan olemme syöneet kesäiset sillimme jo ainakin viidentoista vuoden ajan. Tähän reseptiin tarvitaan tuoreita sipulinvarsia, joita meillä kuluu niin paljon, että itse sipulit saattavat jäädä täysin käyttämättä. Siksi olen varmaan huvittava asiakas kaupan näkökulmasta, koska valitsen sipuliniput parhaiden varsien perusteella. :) Resepti löytyy jutun lopusta.
Kakkua tuli varattua sen verran, että illalla vielä kutsuimme kynnelle kykenevät naapurit rääppiäisiin ja iltaa istumaan pihallemme, olihan niin kaunis ja lämmin kesäilta. Vieraat istuivat puolille öin, joten lopulta piti sytyttää pihavalotkin tunnelmaa tuomaan.
Sukujuhlia on tiedossa lisääkin tänä kesänä. Kuun lopussa pääsemme ensimmäisiin häihin kahdeksaan vuoteen, kun eräs nuori serkkuni menee naimisiin. Itse asiassa oma kummityttöni. Elokuussa on vielä tiedossa yksi serkkutapaaminen Ja onneksi meillä iso perhe omasta takaa, eivät siis sukujuhlat lopu vähään aikaan... Ensi kesän ylioppilas- ja rippijuhlat omassa kodissa pyörivät jo jatkuvasti mielessäni.
Onko sinulla sukujuhlia tiedossa tälle kesälle ja millä mielellä otat kutsuja vastaan?
Sellainen oli meidän vauhdikas viikonloppumme. Tällä hetkellä kuviomme ovat jo aivan toisenlaiset, sillä mieskin on aloittanut kesälomansa.
Kummitädin silliresepti.
Ravintolasillifileitä
smetanaa
tuoreita sipulinvarsia
Valuta sillifileet paperin päällä ja pilko suupaloiksi. Levitä tasaisesti tarjoiluastiaan. Sekoita smetana notkeaksi ja levitä sillifileiden päälle. Pilko sipulinvarret ja levittele smetanan päälle.
Olipa kiva lukea kommenttisi täältä. Nautimme suunnattomasti vierailusta luonanne kauniisa kodissanne ja pesämäisessä pihassanne! Hauskaa, että haluat jatkaa serkkusiskojen kanssa äitisi jälkeen. Tapaamisiin Ruuhijärvellä elokuussa!
VastaaPoistaEn tiennytkään että kuulut lukijoihini =D Oli tosi ihanaa, että kävitte ja vietitte kanssamme mukavan päivän. Elokuussa jatketaan Ruuhijärvellä vielä isommalla porukalla! Terveisiä sinne kotiporukoille <3
PoistaIhanat tunnelmat ja oijoi mikä kakku, hirveä himo täällä koko ajan mansikoihin ja vaniljajädeen. Noh myönnän nykyään olen tullut laiskanpulskeaksi, että kyläilyä sopivissa määrin, se piristää.
VastaaPoista<3
Kakku näytti varmaan makoisammalta kuin maistui, mutta mansikat ja kermavaahto ovat aina namia ;)
PoistaIhanaa viikonloppua <3