Vaatekaappini pysyy lähes samana vuodesta toiseen, mutta silti pukeutumiseni vaihtelee. Vuosi sitten käytin useita vaatteita, jotka olen haudannut kaapin pohjille tänä vuonna. Ja päinvastoin: tänä vuonna olen kaivanut esiin vaatteita, joihin en ole pukeutunut moneen vuoteen. Myönnän, että aina jotain uuttakin kaappiini ilmaantuu, mutta niistä vähemmän tällä kertaa.
Kuinka pukeutumiseni on muuttunut viime vuodesta?
Viime vuosina painoni on hiljalleen hivuttautunut ylöspäin. Ikä ei niinkään ole tuonut salakiloja lisää vaan työskentelytottumukseni. Kun Pekingistä palattuamme palasin töihin opeksi, siirryin omista eväistä kouluruokailuun ja siten aikaiseen lounaaseen. Jatkan työskentelyä usein myöhäiseen iltaan ja kotona syömme päivällisen vasta juuri ennen nukkumaanmenoa. Siten minulla oli iltapäivällä huutava nälkä, jota hillitsin pikkunapostelulla. Juuri niin, napostelu on kaikkien lisäkilojen alku ja juuri! Lisäksi liikunta on jäänyt minulla todella vähiin, lukuunottamatta normaalia arkiliikuntaa töissä. Sitä ala-asteen opettaja toki saa, sillä olen jaloillani koko opetusaikani.
Korona teki kuitenkin sen, ettei minulla ollut enää aikaa töissä syödä lounasta lasten kanssa. Silloinkin kun valvon oppilaiden ruokailua, en ennätä itse syömään. Näytän toki opettajana erittäin huonoa esimerkkiä, mutta minkäs teen. Koska minulla ei ole aina aikaa pitää edes vessataukoja, olen totuttautunut siihen, etten uskalla edes juoda opetustuntien aikana. Lounaan tuon kotoa ja syön sen vasta tuntien päätyttyä. Päivällä olen nälkäinen ja välillä kiukkuinen, mutta toisaalta iltapäivällä ei tule nälkä enkä tankkaa energiaa napostelemalla.
Pienemmät farkut ja hameet menevät taas ylleni, joten olen kaivautunut syvemmälle vaatekaappiini.
Tässä kuvia joistakin tämän syksyn lemppareistani.
12/2018
Kuva vuodelta 2008.
Filippa K:n farkuista luodut Fenix lintu nousee tuhkasta -farkut. Näistä postaus täällä. Alakuvassa samat farkut uusina 12 vuoden takaa Lontoossa (postaus täällä). Odd Mollyn musta pitsineule on vakiovaatteeni, alta vilkkuu Massimo Duttin neulepaita.
12/2018
Vuodesta toiseen rakastan näitä Fornarinan farkkuja, joita minulla on kolmet. Ne joustavat siten, että mahdun niihin isompana ja pienempänä. Ihme kyllä käyttövuosista huolimatta ne ovat vielä ehjätkin.
Pari vuotta sitten löysin Emmystä tämän arvokkaan arkineuleen merkkiä Anna Sui, ja se on ollut kovassa käytössä tänäkin syksynä. Harmaudesta huolimatta minut lumosi silkkirusetti takana...
10/2018
Tämä parin vuoden takaisen Tallinnassa kuvatun asukuvan asu oli usein ylläni alkusyksystä. Näitä vaatteita käytän syksyisin vuodesta toiseen: jälleen samat Fornarinan farkut kuin edellisessä kuvassa, lisäksi Massimo Duttin nahkatakki, Replayn kashmirpashmina ja Sandin puuvillasifonkipaita ovat jokasyksyisiä vakiovarusteitani.
Tänä syksynä nilkkurit ovat jääneet enimmäkseen kaappiin, laiskuuttani olen kulkenut lähinnä lenkkareissa, mutta muutaman kerran pääsin ulkoiluttamaan näitä Kennel & Schmengerin leopardinilkkureita.
11/2018
Jokavuotinen syyslempparini on tämä musta Ted Bakerin puuvillaneuletakki, joka on ilahduttanut minua ainakin viiden vuoden ajan. Kuvan farkkuja puolestaan käytin viime vuosien aikana niin paljon, että olen haudannut ne nyt kaappiin odottamaan paluutani isompiin kokoihin.
3/2017
Kaivoin myös tällaisen petroolinvärisen Vilan-pitsineuleen käyttööni (postaus blogista Eedenistä itämaille). Ostin sen aikoinaan isosta alesta lähiostaristamme Pekingissä. Läheltä piti, etten ollut jo lähettänyt sen myyntiin Emmyyn. Nyt se tuli käyttöön.
11/2018
Desigualin farkkutakki löytyi pari vuotta sitten Emmystä ja oli aiemmin syksyllä toinen suosikkitakeistani.
Toinen lempparitakkini loka-marraskuussa oli tämä Odd Mollyn tikkitakki, viimevuotinen löytöni Emmystä. Alla äitini jo pari vuosikymmentä sitten kutoma harmaa villaneule, jonka kuitenkin otin käyttöön ensimmäisen kerran vasta tänä syksynä. Ja jota käytän nyt jatkuvasti, vaikka kuvioinnin langat ovat vielä päättelemättä. Nämä esiintyvät nyt ensimmäistä kertaa blogissani.
11/2017
Ai kuinka hyvältä tuntui saada taas nämä remakoidut kukkapyllyfarkut käyttööni. Enpä uskonut mahtuvani näihin enää koskaan. Massimo Duttin violetti neulepaita, Desigualin villakangastakki ja Roberto Cavallin lenkkarit ovat sen sijaan vakiovarusteitani vuodesta toiseen. Tämä Älä osta mitään -aiheinen postaus on kolmen vuoden takaa, sarjassaan toinen postaus tässä blogissa.
P.S. Minulla on toisetkin kukkapyllyfarkut, vähän näitä pienemmät. Niistäkään en raaski luopua, tiedä vaikka käyttöä olisi joskus.
11/2019
Tämä asu on ollut yksi tämänkin syksyn lemppareitani. Resumén satiinipaita ja ikivanha tyttärelle ostettu mutta äidin omima Lili Gaufretten neuletakki, samat Fornarinan farkut kuin yllä sekä Peter Kaiserin mokkanilkkurit.
10/2017
Pari hametta ollut kovassa käytössä myös. Tässä asuista toinen kuvattuna aiemmassa blogissani: Laura Ashleyn kukkahame vuodelta 1996 ja Khujon pitsipaita.
11/2018
Tässä viimeaikainen lempparini eli ompelijan vanhoista farkuista tekemä hame, Escada-kopio, johon olen tällä hetkellä aivan rakastunut. Viime viikollakin käytin sitä joka päivä, yläosaa ja saappaita vaihdellen. Mieluisat ovat myös nämä Angulus-mokkasaappaat sekä sama Ted Bakerin neuletakki, joka on kuvassa myös ylempänä.
Tässä vielä pilkistys syksyn viimeisiin uutuuksiin vaatekaapissani. Niistä lisää myöhemmin.
Näillä mennään vielä jouluun asti. Jouluna vaihdan arkivaatteista juhlavampaan. Olen jo vähän kaivellut juhlavaatteita esiin. Niille kun ei tänä syksynä ole käyttöä ollut, joten jouluna tuntuu sitäkin ihanammalta pukeutua niihin. Joulun jälkeen onkin aika varastoida tummat vaatteet ja kaivaa kevätvärit esiin!
Vietätkö sinä joulun mieluummin mukavasti verkkareissa vai juhlavasti kimaltavissa? Vai jossain siltä väliltä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ihanaa jos jätät kommentin, asiallisen totta kai :)