Tilkkutäkkihame

 

 

Korvissamme on soinut tänään korvamato, Oopperan kummituksen tunnusmelodia. Kuopuskin on esittänyt sen jo moneen kertaan oopperalaulajain teatraalisin käsielein. Ja mitä kuuntelimmekaan aamulla Spotifysta.

 

 

 

 

 

Vieläkin naurattaa eilinen keskustelumme oopperan aulassa, kun mies kyseli käyttäytymisohjeita oopperaan ja kuinka me kokeneemmat, lapset ja minä, suolsimme ohjeita tyyliin, kuinka ensinnäkin kuuluu kommentoida kovaan ääneen muiden katsojien pukeutumista ja esiintyjien laulutaitoa. Ja kuinka on hyvin tärkeää tutustua vieruskavereihin ja takana ja edessä istuviin ja käydä näiden kanssa small talkia, mahdollisimman kovaan ääneen tietysti.  

 

 

 

 

Ihanaa, kun on juhlakausi on alkanut. Hauskinta siinä on tietysti pukeutuminen, eikö totta? Taidanpa tehdä koosteen kaikista pikkujoulujuhla-asuistani, joista osan olen jo esitellyt viime vuonna. Minulla on niin paljon juhla-asuja, etten ennätä kaikkia käyttääkään, eikä koskaan pitäisi olla ongelmaa, ettei olisi juhliin päällepantavaa. Vaan sittenkin, tänä viikonloppuna minulla oli kolme eri tilaisuutta, joihin sain pukeutua juhlavasti, ja silti tuntui, että jotain puuttuu vaatekaapistani tai kaikki osat eivät mätsää keskenään.

 

Lupasin eilen kertoa hameesta lisää ja sen tarinan voitte lukea alla. Yläosa on Kiinasta ostamani villainen Wacoalin paita, josta en ole varma, onko se tarkoitettu juhlatopiksi vaiko lämpimäksi alusasuksi (kimaltavine strasseineen)!

 

  

 

Patchwork skirt // Remake

Shirt // Wacoal

Pumps // Lorilei

Bag // Handmade in Indonesia

 

 

 

 Tätä eilen oopperassa käyttämääni hametta ette ole ennen päälläni nähneet. Tämä on Remaken Pian käsialaa ja teetin sen vasta vuosi sitten, kun minulla jotenkin oli mielessäni, että vaatekaapissani olisi tällaisen juhlahameen mentävä paikka. Yksi lempijuhlahameitani on vastaava paloista koottu hame, jonka esittelin vuosi sitten täällä. Valitettavasti se on minulle nykyisin liian tiukka, joten halusin toisen vastaavan numeroa suuremman. Tämän mallina oli alemmassa kuvassa oleva hame, jonka olin nähnyt jossain nettikaupassa. Hameessa käytetty brokadikangas tekee sen erityisen juhlavaksi ja tällä hetkellä minulla on brokadi-innostus, haluaisin kiiltävästä kankaasta itselleni jakkuja ja ties mitä.  

 

 

 

 

Niinpä kävelin kuva kainalossa Pian luokse ja hän etsi varastostaan minulle kangaspaloja, joista valitsimme sopivimmat väriyhdistelmät hameeseen. Osa kankaista on vanhoja huonekalukankaiden mallitilkkuja, punasävyinen pallokangas taisi olla joku vanha. Sinisävyinen on puolestaan kiinalainen qipao-kangas, käänsimmeköhän me sen vieläpä nurin päin. Mukana on myös paloja mieheni vanhasta takista, josta on tehty minulle hame (siitä postaus löytyy täältä).

 

 

 

 

 

 

Näissä vuoden takaisissa kuvissa hame on vielä viimeistelemätön raakile. Alta vilkkuva vihreä kangas on vuorisilkki aidosta silkistä, joku 50 vuotta vanha kangaspala, jonka Pia löysi kätköistään. Muutamien vuoripalojen materiaalia testailimme polttamalla kangastilkkuja, minä kun olen tarkka siitä, että materiaalin täytyy olla luonnonkuituja. Kaikki tilkut, jotka paloivat hiiltyneeksi kököksi, hylkäsin. Ne ovat polyesteriä eli muovia.

 

 

 

 

 

Lisäsimme hameeseen vielä graafisen vinon leikkauksen, joka toi Pialle lisähaasteita ja samalla innostavaa uuden testaamista. 

 

 

 

Ja tässä vielä kerran onnistunut lopputulos:

 

 

Entä mitä minulla oli tänään ylläni, siitä kuulette lisää myöhemmin...