Vielä sitä kuitenkin on ja toivottavasti myös aikaa lukea. Minä ainakin luen aina iltaisin kirjaa ennen nukkumaanmenoa. Siksipä jatkan kuukausi sitten aloittamaani ruotsalaisten kirjojen vinkkausta, sillä esittelemättä on vielä kolme kesäistä kirjaa, joita olen lukenut tänä kesänä.
Ensimmäinen on Marie Bengts, jonka suomennokseen Murha maalaisidyllissä törmäsin viime syksynä kirjamessuilla. Sen kansi houkutteli tutustumaan ja lainasin kirjan alkuperäiskielellä ruotsiksi kirjastosta.
En sax i hjärtat -kirjan tapahtumat sijoittuvat 50-luvun smoolantilaiskylään ja kertoo muotisuunnittelijaksi halavasta Hannahista, jonka ura on on hänen pettymyksekseen tyrehtynyt taidokkaaksi ompelijaksi. Naisena kun eteneminen on vaikeaa, jopa muotialalla. Vuosia sitten Tukholmaan lähtenyt Hannah Lönn palaa kylään auttamaan sairastunutta tätiään. Sivusta ja ulkopuolisena hän seuraa kylän asukkaiden elämää: ahdasmielisyyttä, juoruilua ja silti yhteen hiileen puhaltamista, kun on kyse ulkopuolisisten - kuten rikostutkijoiden - sekaantumisesta kylän asioihin. Heinäkuun lopun helteissä painiva kylä valmistautuu kahden nuoren häihin, mutta pinnan alla kytee. Kaikki ei ole niin onnellista, kuin annetaan ymmärtää. Ylimpänä mestarina soppaa hämmentämässä toimii eläkkeelle jäänyt sairaanhoitaja, ikäneito Asta Granqvist, joka on toimelias saamaan muiden asiat järjestykseen. Ja sitten tapahtuu murha...
Juoni etenee useamman minä-kertojan suulla. Kylässä on useampia omintakeisia hahmoja ja minulle ne tuovat muistot lapsuuteni mökkipaikkakunnan erikoisista ihmisistä. Ja siitä, kuinka pienessä yhteisössä erikoisiakin hahmoja arvostetaan ja kunnioitetaan, he ovat tärkeä osa yhteisöä. 50-luvun miljöön kuvaus on mielenkiintoista, onhan se aikaa jolloin omat vanhempani ovat olleet pieniä, isovanhempani puolestaan samanikäisiä kuin kirjan Hannah. Teksti on sujuvaa ja kirja säilyttää otteensa ja jännityksen lähes loppuun saakka. Murhilla ei mässäillä, itse tekoa ei kuvailla kuten ei ruumiidenkaan rikosteknisiä yksityiskohtia vaan ainoastaan löytäjänsä silmin. Eli pehmodekkari minun makuuni.
Valitettavasti sarjan alkuperäisteokset eivät ole kansiltaan yhtä houkuttelevia kuin ensimmäisen osan suomennos, joka toivottavasti ei ole vain vetävä vaan on säilyttänyt myös alkuperäisteoksensa vedon.
Suosittelen kirjaa lämpimästi ja itse aion piakkoin hankkia kirjailijan uusimman teoksen, Hannah Lönnin uusista vaiheista kertovan jatko-osan Döden klär i domino. Kirjat löytyvät myös pääkaupunkiseudun kirjastojärjestelmästä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ihanaa jos jätät kommentin, asiallisen totta kai :)