Mistä on minun jouluni tehty?

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kaloista ja laatikoista, kinkusta ja sinapista.

Lasten askartelemista koristeista, aattona kuuseen huiskituista.

Tontuista ja enkeleistä, lyhdyistä ja palavista kynttilöistä,

värikkäästä lippunauhasta, vastikään kartanosta löydetystä.

Dekkareista ja lautapeleistä, tummanpunaisesta glögistä ja suklaasta suun täydeltä.

Perheestä ja läheisistä, ajasta yhteisestä.

Näistä on minun jouluni tehty.

 

Tässä vaiheessa joulua, kun joulustressi on takanapäin, on taas helpottunut ja onnellinen olo joulusta. Miehen käsialaa ovat laatikot, hän leipoo saaristolaisleivän, paistaa ylikypsän kinkun ja sekoittaa sitruunaiset silakat. Minulle jää kalojen graavaus ja rosollin pilkkominen. Rosollin teen aina huolella ja maistellen, sopiva etikkaisuus on tärkeää. Graavikalassa on aina mausteena rosepippuria ja tilliä, sokeria hippunen ja karkeaa merisuolaa sen verran, että hyvältä näyttää.

Kuinka paljon joulupöytämme onkaan muuttunut lapsuudestamme. Siinä missä lapsuuteni pöydässä oli merestä vain äidin tekemä lasimestarinsilli ja kaupan savukala, meidän pöytämme notkuu kylmistä alkupaloista: kolmen sortin mädeistä, silleistä ja silakoista, graavatusta lohesta ja siiasta.

Savukalaakin kuuluisi pieni pala pöytään, mutta sille kävi köpelösti. Ainoastaan jouluna ostamme kalan valmiiksi savustettuna (kesäisin kuluu itse savustettua useamman kerran viikossa), mutta aattona ostamaamme palaa ei löytynyt mistään. Viimein muistimme kalatiskin edessä tapahtuneen ostoskärryselkkauksen ja päättelimme kalan päätyneen väärään kärryyn. Kuka sitten söikään meidän valitseman ja itse maksamansa savusiian, niin toivottavasti maistui hyvältä. Runsaan kalapöytämme ääressä emme onneksi jääneet kaipaamaan sitä. Tai korkeintaan kuopus vähäsen.

Kun esikoinen oli pieni, askartelin hänen kanssaan tonttuja ja pipareita kuuseen, mutta kuopus ei ole koskaan semmoista onnea kokenut, että olisi saanut puuhastella äidin kanssa. Koristeita on kuitenkin neljän lapsen jäljiltä kertynyt kouluista ja päiväkodeista. Osa jo hajonneita, mutta kaikki silti niin rakkaita.

 

Nyt kun kaikki kiire ja työ on takanapäin, on ihanaa vain nauttia kättemme jäljistä. Viiden päivän joulusyöpöttelyiden jälkeen kiloja on kertynyt, liikkeelle kun emme pelipöydän äärestä pääse. Trivial Pursuit, Cluedo ja joulupukin kontista löytyneet Aikamatka ja Perfect Alibi pitävät meidät liimattuina pöydän ääreen. Joulu on koko perheen yhteistä peliaikaa.

 

Mistä on sinun joulusi tehty?