Vaatefriikki vaihtaa vaatteitaan

Tämä on varmaan älytön kysymys muotiblogissa: kuinka moni tunnustautuu vaatefriikiksi? Ensimmäisenä minun on itse nostettava käteni ylös. Kauniit vaatteet ovat asia, joka tuo iloa elämään. Niitä on kiva ihailla muotilehdissä, kaupan myyntitangossa, blogeissa, omassa vaatekaapissa. Tykkään istua kahvilassa ja katsella ihmisiä ja heidän vaatteitaan. Kuka pitää millaisestakin. 

Minulla on työkaveri, jonka vaatetyyli on niin samanlainen kuin omanikin, joten meidät on joskus sekoitettu pelkästään vaatteittemme vuoksi. Joka kerran, kun hän tulee minua koulussa vastaan, minun on heti tarkistettava, mitä hänellä on yllään. Vain siksi, että voisin ihailla hänen hauskoja vaatteitaan. 

Tänä koronakeväänä en ole ehtinyt paljon vaatteita miettimään. Saatoin kulkea samoissa pesemättömissä farkuissa viikkokausia (varsinkin siksi, että puhtaina ne alkoivat jo kiristää liikaa). Paidan varmistin kuitenkin, että se oli aina siisti, samoin kuin tukka harjattu ja kulmavärit kohdillaan. Nehän näkyvät kuvaruudussa. 

Kenzon sifonkimekko 

Sen vuoksi nyt keväällä on iskenyt taas hinku kauniisiin kesävaatteisiin. Mutta ennen kuin vaatekaappia voi täyttää, sitä pitää välillä tyhjentää. Niinpä koulujen päättyessä aloitin tyhjennystalkoot, panin korvakuulokkeet korville ja äänikirjan pyörimään ja rankkasin kaapeistamme liian pieneksi jääneitä vaatteita myyntiin. Oli oikeastaan aika vapauttavaa tehdä jotain, jossa ei tarvitse suunnitella tai aivojen kauheasti raksuttaa, saatoin vain keskittyä äänikirjaani. (Tästä syystä moni varmaan rakastaa puutarhanhoitoa.) 

Kun kirpputori aukesi, vein lastenvaatteita myyntiin. Osan vaatteista sekä varsinkin omia vaatteitani ja kenkiä, sekä tyttäreni teinivaatteita lähetin taas Emmyyn. Siellä ne julkaistiin tällä viikolla uutuustuotteissa. 

Pari kertaa käytetyt Lola Ramonat aitoa nahkaa

Sopivien kenkien löytäminen on minulle kaikkein haastavinta. Ensinnäkin niissä pitää olla jokin juju, mitkään mustat perusnahkakengät eivät kelpaa (en omista ainoitakaan sellaisia). Niissä pitää olla vähintään joku leikkaus tai erikoinen pinta, mieluiten väriä ja jos oikein saan valita, niissä pitäisi olla kukkia. Toisekseen niiden pitää olla aitoa nahkaa, sisältä ja ulkoa. Tekstiili tai keinonahka ei kelpaa, revin vaikka kaupassa kengänpohjasta hintalapun irti, jos vuodan ja ruudun kuvat on piilotettu sen alle, toisin sanoen merkit, jotka paljastavat materiaalin. Erityisesti sisäpinnan materiaali on tärkeää, vain aidossa nahassa jalka saa hengittää mukavasti.

Kun sitten löydän mieleiseni kengät ja ne vielä tuntuvat jalkaan sopivilta, menee yleensä kuitenkin pieleen. Jalkani turpoaa hyvin paljon normaalistikin päivän mittaan, helteistä sitten puhumattakaan. Niinpä kaapeissani on paljon kenkiä, joiden toivon sopivan jonain päivänä jalkaani. Sellaista päivää ei vain tule. 

Vein keväällä osan "mahdollisesti sopivista" balleriinoista suutarille venytettäväksi ja yksiin lonksuviin hankin kantalaput. Muutamista kengistä oli kuitenkin pakko hyväksyä, että tuskin ne ikinä tulevat sopimaan. Olin aivan varma, että minulla olisi kuvia niistä jalassani, mutta kävin läpi kauhean määrän vanhoja postauksia sekä valokuviani, en ole onnistunut löytämään kuin tällaisia. Niin harvoin niitä on käytetty...

Eli ylemmän kuvan Lola Ramonan vintagetyyliset kengät olisivat aivan lempparini. Ne ovat niin chic, ja kaiken lisäksi nahkaa sisäpuolta myöten. Lola Ramona nimittäin valmistaa "shoes with an attitude" sekä tavallisesta että vegaaninahasta, mutta nämä ovat nimen omaan aitoa nahkaa. Koekäytin niitä vain pari kertaa. 

Myynnissä on myös kivat Chie Miharan 50-luvun tyyliset nahkakengät, joita käytin kerran yhden pizzeriakäynnin verran. Ne ovat minulle puolestaan liian isot, ovat vain aika kapeaa lestiä ja siksi ostin liian ison koon. Niistä minulla ei ole kuvaa, mutta alemmassa kuvassa on toiset Chie Miharani. Rakastaisin tätä persoonallista laatumerkkiä, mutta valitettavasti suurin osa sen kengistä on minun jalkaani aivan liian kapeita.   
  

  

Yläkuvassa on myös löytöni Emmystä parin kesän takaa. Valkoinen kesähame, josta tuli aivan lempparini. Kuten alussa kerroin, minulla on nyt hinku uusiin kesämekkoihin ja -hameisiin. Olin aivan innoissani Odd Mollyn tämän kesän kukkakuosisesta uutuusmallistosta, mutta sovitettuani vaatteita petyin suuresti. Kaikki vaatteet ovat joko aivan jättisuureksi ylimitoitettua kokoa tai sitten liian pientä (tai olen kasvanut liikaa). Oikeasti, paidat ja mekot ovat kaksi numeroa liian suuria. Kiitos ei, 90-luvulla pukeuduin telttoihin, mutten aio tehdä sitä enää. Pari melko kivaa hametta olisin löytänyt (paksua viskoosia ja vuorittomia), mutta sitten mietin, että miksi ihmeessä ostaisin kalliilla "melko kivan muttei täydellisen", kun saan murto-osalla siitä hinnasta jopa parempia käytettynä. 

Arvatkaa, teinkö sitten siltä istumalta tilauksen Emmystä? Eipä varmaan vaikea arvata. Nyt jännittää, ovatko ne yhtä onnistuneita kuin viimekesäiseni. Täältä löytyvät viimekesäiset vastaavat löytöni, joista osa tuli todella kovaan käyttöön. Näitä hameita tulette varmasti näkemään paljon tulevissa postauksissani. Seuraava postaukseni liittyykin viime kesän lempihameisiini.

Mikäli sinua kiinnostaa, mitä panin myyntiin Emmyyn, löydät tästä linkistä kaikki myyntituotteeni. Naistenvaatteiden lisäksi löytyy myös tytöille ja pienille pojille.         

Lisäys 21.6.: Tänään vielä ehtii Emmyn juhannusaleen mukaan. Bongaa kukka ja saat 15 prossan alennuksen kaikista vaatteista ja asusteista. Voimassa iltaan asti.