Esittelen nyt saksalaisen kirjailijan Gisa Paulyn, jonka Mamma Carlotta -sarjan ensimmäisen osan Die Tote am Watt tilasin Adlibriksen kautta ja jota kuuntelin myös samanaikaisesti Bookbeatistä. Valitettavasti äänikirja on niitä selvästi saksalaiskirjoille tyypillisiä (ja minun kovasti kummeksumiani) lyhennelmiä eli paperisen version sisältö on äänikirjassa tiivistetty 2/3:aan. Kahden erilaisen version täysin samanaikainen seuraaminen ei tietenkään onnistu, joten ensin aina kuuntelen ja sen jälkeen luen poistetut katkemat paperikirjasta. Pelkän äänikirjan kuunteleminen jättäisi paljon aukkoja etenkin henkilöiden mielenliikkeiden ymmärtämiseen, sillä äänikirja keskittyy enemmän dialogiin ja siitä on poistettu tai lyhennetty kaikki kuvaukset.
Sarja kertoo keski-ikäisestä italialaisesta Mamma Carlotasta, joka leskeksi jäätyään lähtee ensimmäiselle ulkomaanmatkalleen tyttärensä perheen luo Syltin saarelle Tanskan rajamaille Pohjois-Saksaan. Sukulaisvierailun ja lomamatkan ohella kyse on myös eräänlaisesta pyhiinvaelluksesta, sillä Mamma Carlotan tytär on kuollut paria vuotta aikaisemmin auto-onnettomuudessa. Ensimmäistä kertaa Mamma Carlotta pääsee kurkistamaan tyttärensä Lucian elämään Saksassa ja viemään kukkia hänen haudalleen. Samalla hän pääsee tutustumaan paremmin teini-ikäisiin lapsenlapsiinsa sekä hänelle vieraaksi jääneeseen vävypoikaan Erik Wolfiin, joka on elämäniloisten ja touhukkaiden italiattarien Carlotan ja Lucian vastakohta, isokokoinen, hyvin jäyhä ja perfektionisti - sekä paikallisen poliisin ylikomisario.
Juuri kun Mamma Carlotta saapuu Hampurin lentokentälle, häntä vastassa oleva Erik saa puhelun töistä. Rikas keski-ikäinen leskirouva on löydetty kuristettuna kotoaan Syltin saarella. Harva tunsi tämän paria vuotta aiemmin paikkakunnalle muuttaneen rouvan, ja sitäkin harvempi hänestä piti, ei edes tämän oma sisar. Tomera Mamma Carlotta tekee omat johtopäätöksensä syyllisestä ja päättää puuttua tutkimuksiin omalla tavallaan. Samalla hän italialaisella välittömyydellään, vävynsä varoituksista välittämättä, luo oman ystäväpiirinsä paikallisista lurjuksista. Suurin osa näistä taustoista olisi mennyt ohitseni ellen olisi lukenut äänikirjasta puuttuvia katkelmia paperikirjasta.
Kirja on pehmodekkari, mutta ei niin huumoristinen kuten monet saksalaiset dekkarit ja kuin olisi minun makuuni. Kirjan huumoria voisi sanoa kuivaksi huumoriksi, vähän sinne tänne huomaamattomasti siroteltuna. Kirjan paras anti on oikeastaan sen Umbria-kuvauksissa. Toskanan ja Marchen välissä sijaitseva Umria on meille suomalaisille tullut tutuksi Isä Matteon kotipaikkana, ja sieltä on kotoisin myös Mamma Carlotta. Olen perheeni kanssa viettänyt Umbriassa kahtena kesänä ikimuistoisen loman, ja sinne sydämeni halajaa jatkuvasti. Paikalliskuvaukset saavat minut ikävöimään ihanaa Umbriaa, puhumattakaan Mamma Carlotan ruokien kuvailusta, vesi suorastaan nousee heti kielelleni ruokaohjeita lukiessani. Italian lämmöstä saapuneelle Mamma Carlotalle Syltin viimainen ja kolea sää on kauhistus, ja niin on myös minullekin. Sen sijaan Saksan Itämeren puoleisella rannikolla työskenneen ja saaria kolunneen tyttäreni saatan hyvinkin kuvitella tälle Pohjanmeren tyrskyisälle saarelle.
Joitakin Gisa Paulyn teoksia löytyy Helmetistä, muttei vielä tätä, kuten ei myöskään jatko-osaa Gestrandet, jossa Mamma Carlotta palaa Syltin saarelle ja joutuu taas keskelle murhatutkimuksia. Tämäkin kirja löytyy kuitenkin Bookbeatista - lyhennelmänä jälleen. Tällä kerralla taidan päätyä pelkän äänikirjan kuuntelemiseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ihanaa jos jätät kommentin, asiallisen totta kai :)