torstai 2. tammikuuta 2020

Pyöreitä vuosia ja menneitä vuosikymmeniä

 



(English version below)

Tasan 25 vuotta tuli kuluneeksi eilen uudenvuoden aamusta, jolloin heräsin Kalliossa poikaystäväni kaksiossa. Edellisen illan olimme juhlineet hotelli Hesperian yökerhossa ja yöksi olimme tulleet hänen kämppäänsä, vaikka omani olisi ollut paljon lähempänä. Tuo uudenvuodenpäivä on jäänyt hyvin mieleeni, se oli ilon ja surun päivä. Vaikka vakuuttelimme toisillemme muuta, olimme varmoja, että se olisi viimeinen yhteinen uusivuotemme ja kukaties viimeinen päivämme yhdessä. 

Seuraavana päivänä poikaystäväni muutti Singaporeen, ja oli vaikea uskoa suhteen jatkuuvuuteen, kun välimatkaa oli puoli maailmaa, sähköposti ja kännykkä eivät olleet valtavirtaa eikä Skypestä ja tekstiviesteistä ollut tietoakaan.







Niin siinä sitten kävi, ahkerasti mantereiden välillä kulkeneen etanameilin ansiosta, että 11 kuukautta myöhemmin muutin poikaystäväni luo Singaporeen ja seuraavaa uuttavuotta juhlimmekin yhdessä siellä, enää emme muista miten. Ja vaikka kotiseutumme ovat vaihtuneet, yhdessä olemme viettäneet jok'isen uudenvuoden siitä lähtien.

(Eilen tuli myös kuluneeksi 25 vuotta Suomen liittymisestä EU:hun, mutta siitä minulla ei ole mitään muistikuvaa. Kumpi oli siis nuorelle naiselle tärkeämpää, kotimaan tulevaisuus vaiko oma...)

Uutta vuosituhatta skoolasimme iltapuvuissa Röykän entisessä parantolassa. Tuolloin oli esikoisemmekin jo matkassa, pienenä ihmisentaimen alkuna. 

Viimeiset kymmenisen vuotta olemme ulkomaanvuosiamme lukuunottamatta juhlineet vuoden vaihtumista samojen ystävien kanssa. Ystävien, jotka lapset ja leikkipuisto toivat elämäämme.
 





Uuden vuosikymmenen kynnyksellä moni listaa menneitään, ja listan kirjoitin minäkin menneiltä vuosikymmeniltäni (alla englanniksi). Suomeksi en sitä enää toista, se on tylsää luettavaa, koostuu lähinnä syntyneistä vauvoista, poisnukkuneista läheisistä ja muutoista paikasta toiseen. Tasaisen tavallista elämää. Onneksi se ei kuitenkaan ole kuten anekdootissa, jonka mieheni oli jostain lukenut ja jonka hän toisti lyhyessä uudenvuodenpuheessaan: "Vuosi oli huonompi kuin yksikään aiempi historiassa mutta parempi kuin yksikään tulevista..."

Tuleva vuosi tietää minulle ainakin pyöreitä vuosia, muita tulevaisuudenodotuksia en uskalla edes ääneen mainita. 

Tänään on myös vuosipäiväni bloggarina, tasavuosia täyttää ensimmäinen blogini Eedenistä itämaille, joka sai alkunsa tehdessämme muuttoa Pekingiin 5 vuotta sitten. Voi hyvä tavaton, miten aika rientää, onko siitä jo oikeasti viisi vuotta, kun julkaisin ensimmäisen kirjoitukseni, jossa jakamiani muisteluita jatkoin tässä tänään. 

Kiitos rakkaat lukijat ja bloggarikaverit. Osaan teistä olen tutustunut elämäntaipaleellani, osaan puolestaan blogien kautta. Tuntuu hyvältä saada kommenttejanne, niin suullisesti kuin viesteinäkin. Kaikkia teitä en ole koskaan tavannut "oikeassa elämässä", mutta on mukava keskustella blogikommenteissa. On ihanaa olla osa erilaisia yhteisöjä ja on ihanaa, että olette olemassa.  Toivon teille kaikille hyvää alkavaa vuotta ja vuosikymmentä 2020! 💗




  

(Osa kuvista lainattu ystävältäni.) ***


Exactly 25 years ago on New Year’s Day I woke up in my boyfriend’s flat and thought it would be our last New Year together. Next day he moved to Singapore and we both thought our relationship wouldn’t last long: it was the time before email and Skype, the time when long distance calls were out of student budget.

Eleven months later I moved to Singapore and since then we have spent every New Year together. We can’t remember how we celebrated 24 years ago in Singapore but exactly 20 years ago we spent Millenium in a ball in an earlier lazaret - and were expecting our first baby.

My last two decades:
2000 our first child was born 🍼
2001 my dear grandma passed away ⚰️
2002 I graduated 🥂
2003 we moved to our first house with a garden 🏠
2004 our second child was born 🍼
2005 our third child was born 🍼
2010 our fourth child was born 🍼
2012 we moved to our current neighbourhood 🏡
2015 we moved to Beijing 北京🛫🇨🇳
2017 my mum passed away ⚰️ and
we returned home 🛬🏡
2018 we celebrated our 20th anniversary 💑🥂
2019 our first child left home and it was the last year I was able to say ’I’m in my forties’... 😬Thank

Dear readers, I wish you all a great new year and a new decade 2020! May it be better than the previous!




(Some of these pictures are borrowed from a friend.)

2 kommenttia:

Ihanaa jos jätät kommentin, asiallisen totta kai :)