”Miks’ meil on TAAS kasviksia?” ihmettelee kuopus haukiwallenberg edessään lautasella.
”Ei, kun meillä on kalaa”, valistaa isosisko.
”Kalahan on kasvista”, kummastelee
kuopus ja saa koko perheen remahtamaan nauruun. Hämmentyneenä kuopus sorkkii
kalapalaa haarukallaan.
Kun joulukinkuista selvisimme, olemme viikon ajan viettäneet
taas lihatonta viikkoa. Syöneet soijarouhemakaronilaatikkoa ja Kakkosen tekemää
tomaattispagettia, köksätunneilla opitulla reseptillä.
Neljänä päivänä päivälliseksi on ollut kalaa, milloin missäkin
muodossaan. Viikko huipentui lauantain haukiwallenberg-pihveihin, joiden
kokeiluun saimme idean treffi-iltanamme Salutorgetin ruokalistalta.
Ravintolassa jätimme annoksen kokeilematta, koska totesimme ruokalajin helpoksi
valmistaa itsekin kotikeittiössä. Ja helppo se onkin – miehen mielestä. Vaikka
vaatii vähän näpertelyä. Ihan hyvääkin se on, mikäli tykkää miedonmakuisesta
kalasta. Kohtalainen määrä kermaa nimittäin laimentaa huomattavasti hauen
ominaismakua, jota minä ainakin jäin kaipaamaan. En ole miedonmakuisten ruokien
ystävä, ja kaloissa se koskee ainakin ominaismautonta kuhaa.
Haukiwallembergresepti löytyy täältä.
Pihvien pariksi tein normaalin
kermaviilikastikkeeni eli
1 prk kermaviiliä
1 rkl sinappia
2 rkl sitruunamehua
muutama tippa tabascoa
2 rkl pilkottuja
kapriksia
hyppysellinen sokeria
ja suolaa
mustapippuria
Miedonmakuisista ruoista puheen ollen, ylijääneestä peruskoulun
köksäkirjan miedosta tomaattispagettikastikkeesta tulee seuraavana päivänä
vielä hyvä tomaattikeitto. Lisäpontta siihen antaa tulinen chilikastike.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ihanaa jos jätät kommentin, asiallisen totta kai :)