Ärsyyntyminen vanhojentanssipukuostoksilla

Löysimme tyttärelle mieleisen ja istuvan puvun Oopperan kulmilla vanhojentanssipukuja myyvästä liikkeestä. Kun myöhemmin palasimme ostamaan pukua, se oli jo mennyt, mutta meille luvattiin tilata samanlainen leninki tehtaalta Englannista. Myyjä myös esitteli vastaavan puvun, joka oli kuitenkin aivan liian suurta kokoa, joten tytär ei voinut sovittaa sitä.

Muutamaa päivää myöhemmin omistajarouva soittaa ja kertoo, ettei haluamaamme pukua olekaan tarjolla, mutta että se vastaava puku olisi tulossa. Kahta viikkoa myöhemmin liikkeestä ei ole kuulunut mitään, joten aloimme jo hermoilemaan, miten leningin käy. Jos se ei olekaan sopiva, mistä saamme enää toisen tilalle? Meillä olisi kotona kaksi pukua, mutta ne vaativat muokkaamisen.

Soitan liikkeeseen ja rouva kertoo, että puku on vastikään lähtenyt tehtaalta. Anteeksi, eikö sen pitänyt lähteä jo kaksi viikkoa sitten?

Soitan ompelijalle ja tämä kertoo, että hänellä on jonoa, joten muokattava puku pitäisi tuoda pian.

Seuraavana päivänä soitan hää- ja juhlapukuliikeeseen , selitän omistajarouvalle tilanteen uudestaan ja kerron, että olemme päätyneet peruuttamaan tilauksen, mikäli se vain on mahdollista.

”Emme me ole myöhässä, tässä on vielä paljon aikaa”, vastaa rouva närkästyneenä.

Muistutan jälleen kerran, että meille on ilmoitettu jo paria viikkoa aikaisemmin, että puku olisi lähtenyt tehtaalta, mutta eilen ilmeni, ettei se pitänytkään paikkansa. Ja että meille on tilattu vastaava puku, eikä se alkuperäinen, jota tytär on sovittanut. Entä jos se ei sovikaan. Että meillä on onneksi toinenkin puku, mutta sitä on muokattava ja että se pitää tehdä pian.

”No ottakaa se puku, mikä teillä on. En jaksa ruveta väkyttämään tästä asiasta.”

”Kiitos!”

Hmm, tiedänpähän, mistä liikkeestä emme ainakaan toista kertaa etsi juhlapukuja. Asiakaspalvelutaidot eivät näköjään periydy, vaikka liikkeellä olisi kuinka perinteitä. Tai ehkä ne taidotkin ovat perua 40-luvulta.



Muurintanssiaiset ja kierrätyspuku äidiltä tyttärelle