perjantai 14. kesäkuuta 2019

Vaatekauppiaana

Hei taas pitkästä aikaa!

Palaan myöhemmin ajan kanssa ja kerron kuulumisiamme. Tällä hetkellä olen kuitenkin paikassa, jossa nettiyhteys on huono ja siksi tämä tekstikin jää tyngäksi.

En ole viime aikoina ennättänyt selata Emmyn valikoimia kovin ahkerasti. Vasta aikuistunut tyttäreni sen sijaan on aikuistanut myös vaatekaappiaan ja tilannut muutamia vaatteita Emmystä (
www.emmy.fi). Kauniin lakkiaisleninginkin hän löysi sieltä itselleen. Esittelen sen teille myöhemmin, vaikka lakkiaisista on jo vähän aikaa. Se puku on vain niin suunnattoman ihana. Emmystä voi oikeasti tehdä mahtavia löytöjä, olen tehnyt niitä itsekin ja esitellyt täällä viime kesänä. (Nytkin minulla on päälläni tämä valkoinen hame ja se mieheni mukaan kerää katseita kaupungilla kulkiessani).

Omaan vaatekaappiini tein vähän aikaa sitten tilaa ja lähetin laatikollisen itseltäni käyttämättä ja lapsilta pieneksi jääneitä kesävaatteita ja -kenkiä Emmyyn. Ne löytyvät 
täältä.

 

 
 
 
 
 


Joukossa oli paljon uusia tai kerran käytettyjä mekkoja: Eva i Wallaa ja Odd Mollya. Ihastuin niihin, mutta ne jäivät käyttämättä, koska vaatteissani on aina oltava vyötärö. Tuollaiset vyötäröltä mukavan ilmavat eivät sovi minulle yhtään. Meinasin jo teetättää Eva i Wallan leningistä hameen, mutta ehkä joku saa siitä mieleisensä sellaisenaan. Sitä on käytetty vain yhden kerran, vaikka Emmyn kuntoluokituksessa se on määritelty vain "hyväksi". Johtunee siitä, että Eva i Wallan puuvillakankaat on käsitelty sellaisiksi pehmenneiksi, kuluneen oloisiksi.



 
 
 
 
 
 
 
 
Dieselin neuletakki on upouusi. Totesin, että vastaavia minulla on jo ihan liikaa.
 
 
 
 
 

Muutamat kengätkin panin myyntiin, sellaisia jotka ovat osoittautuneet minulle ja tyttärelleni aavistuksen liian pieniksi. Osa niistä näyttäisi tällä hetkellä jo tehneen kauppansa ja löytäneen tiensä uusiin koteihin. Kuten esimerkiksi mahtavat sini-turkoosit Swedish Hasbeensit, jotka ovat jalassani näissä farkkukuvissa.



Jäljellä ovat vielä esimerkiksi Lola Ramonan musta-valkoiset pin up -kengät, jotka ovat ihan älyttömän kauniit ja näyttävät (vastaavat saappaani keräävät aina valtavasti huomiota ja ihastelua ihmisiltä). Myyn ne pois, koska ne ovat minulle aavistuksen liian pienet, enkä pysty käyttämään niitä. Ne ovat todellisuudessa täysin uudenveroiset, olleet jalassani ainoastaan kerran ja silloinkin vain sisätiloissa. Siihen liittyy haikea tarina.
 
Tasan kaksi vuotta sitten, vähän ennen paluumuuttoamme Pekingistä, käytin niitä ystävämme muistelutilaisuudessa. Menetimme suomalaisen ystävämme Pekingin liikenteessä. Pyörä vastaan rekka on aika yksipuolinen vastus.
 
Päivän sisällä siitä, kun olin kuullut ystävän poismenosta, menetin myös äitini Suomessa. Molemmat uutiset sain matkallani Datongiin. Pian tämän jälkeen sairastuin kahden lapseni kanssa samanaikaisesti keuhkokuumeeseen. Kaikki tämä tapahtui saman kuukauden sisällä, jolloin olimme muuttamassa pois Pekingistä takaisin Suomeen. Se aika on yhä täysin kaoottista mielessäni. Olen kertonut näistä asioista jonkin verran blogissani Eedenistä itämaille.
 
Mutta summa summarum, Lola Ramonan kengät olivat Pekingissä ainoat kenkäni, joissa oli mustaa. Siksi ne välttivät muistelutilaisuuteen. Vaikka kärvistelin ne jalassa, en onneksi kuitenkaan joutunut kävelemään paljon.
Jos siis löysit jotain kiinnostavaa, kurkkaa
tänne myyntisivustolleni Emmyyn.

Kuukauden päästä yritän saada lähetettyä myyntiin valtavan kasan poikien syysvaatetta ja -kenkiä.

Muita vaatteita löytyy myynnissä myös täältä.

 
Lupaan nyt mahdollisimman pian panna kuvia tyttäreni lakkiaisasusta. Okei, on minulla sormet ristissä selän takana. Mutta yritän kyllä :)
 


 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ihanaa jos jätät kommentin, asiallisen totta kai :)