Synttärit kylpytakissa ja Earth Hour

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tänä iltana vietettiin taas Earth Houria. Kuinka moni sen muisti?

Me vietimme sitä kynttilänvalossa synttärijuhlan päätteeksi. Kahden pojan ”kummi ja mummi” -synttäreitä vietimme sitä ennen koko päivän. Syöden hyvin ja nauttien läheisten ihmisten seurasta. On se kummallista, että ennätämme tavata isovanhempia yhtä harvoin nyt, kun välimatkaa on vain sadasta muutamaan sataan kilometriä, verrattuna siihen kun välimatkaa oli tuhansia kilometrejä! Elämä on ainaista kiirettä, mutta onneksi se on sitä myös isovanhemmilla. Ehkä hekään eivät ennätä kaivata meitä, koska heillä itselläänkin on niin paljon tekemistä.

Minulla oli uusi leninki, ja sen nähdessään mieheni totesi heti, että ”hei, mikäs uusi kylpytakki tuo on…” Luulin sitä vitsiksi, vaan ei, hänen nolo ilmeensä todisti aivan päinvastaista… Onneksi leninkini sai pyyteettömiä kehuja vierailta.

 

Kahvimoussekakku ja sienirisotto tekivät kauppansa. Molemmat bravuureitamme jo vuosien takaa. Sienirisoton ohjeen löysin ainakin 15 vuotta sitten Me Naisista ja sen on ollut koko perheen herkku siitä lähtien. Oma edesmennyt äitinikin oli vielä läsnä näillä juhlissa, olivathan sienet hänen poimimiaan ja kuivaamiaan, jo vuosien takaa.

 

Toisen pojan kummit jäivät istumaan vielä kanssamme iltaa. Sitä vietettiinkin kynttilänvalossa, sattuihan Earth Hour tälle illalle. Ekaluokkalaisemme keksi leikin, jota on varmaan leikitty koulussa äidinkielentunnilla. Keksitään satu, jota jokainen jatkaa eteenpäin sopivalla sanalla. Jos ei keksi lauseelle jatkoa, voi aina sanoa piste tai pilkku, mikä parhaiten sopii lauseeseen. Aika mainiota lauserakenteiden harjoittelua. Meidän tarinastamme tuli aikamoinen kummitustarina, jossa oli murhaajia, palavia tauluja ja vietnamilaisia henkiä. Mutta hauskaa oli kaikilla. Olisi pitänyt kirjoittaa ylös koko tarina, siinä olisi ainekset goottilaiseen tarinaan.