sunnuntai 4. marraskuuta 2018

Messuja ja pyhäinpäivää

 
 
 
 
 
  
Jutut ovat taas kovasti myöhässä viimeaikaisten kiireiden ja menojen vuoksi. Inhottava flunssa kesti parisen viikkoa, jälkimmäinen siitä meni kovan päänsäryn ja vatsakipujen kourissa. Kuulemma sellaista on nyt liikkeellä. Lupasin kertoa, kuinka valkosipuli nenään -kikka toimi. Kyllä se varmaan tepsi, sillä räkäkausi, joka minulla yleensä kestää useita päiviä ja viikkojakin, meni ohi kahdessa päivässä. Valkosipulihöyryjen jälkeen seuraavana päivänä se oli jo ohi. Osansa saattoi toki olla myös kymmenien kertojen höyryttämisellä ja Flu-sinkin imeskelyllä.
 
Viikko sitten olin kirjamessuilla, mutta siitä jäi postaus tekemättä. Lähinnä löysin sieltä mielenkiintoisia lastenkirjauutuuksia, ehkä niistä myöhemmin syntyy oma juttu. Ruoka ja viini -messuilta löysimme ihanan lounaskojun, josta söimme aivan mahtavanmakuista ankka-herkkutattirisottoa sekä ihan hyvää kukkakaalia. Tosin jälkimmäinen ehkä oli syytä kauheisiin vatsakramppeihin, jotka alkoivat myöhemmin messuilla. Hyvä että kotiin selvisin bussilla. Osasyyllinen lienee kuitenkin flunssa.
 
Viime viikko menikin sitten taas aamusta iltaan töissä. Ironista oli, kun sain töissä "onnenkeksin", jossa luki elämänohjeeksi "hyvä tulee helposti ja vaivatta". Olen tainnut käsittää aivan väärin, sillä normaali työviikkoni yleensä venyy yli 50 tuntiin.


 
 
 
 
 

Oikein kadehdin ihmisiä, jotka rakastavat juhlien järjestämistä ja panostavat siihen erityisesti. Meillä on tapana viettää pyhäinpäivää aina kummipoikamme perheen luona isoissa sukujuhlissa. Tämä perinne on jatkunut jo 20 vuoden ajan ja vain ulkomailla asuessamme olemme olleet poissa näistä juhlista. Tokin joinakin vuosina sairastelu on estänyt osalta perheestämme osallistumisen, kuten sinä vuonna, kun sikainfluessa raivosi. 


 
 
 
 


Kummipoikamme äiti on erityisen innokas ja taitava järjestämään juhlia, ja kattaukseen hän panostaa erityisesti, kuten näistä kuvista näkyy. Herkullista ateriaa ja jälkiruokaa söin niin paljon, etten sen jälkeen kerta kaikkiaan pystynyt koskemaan enää kakkupöydän antimiin. Harmi, sillä tuoreet pullatkin oli leivottu vielä samana aamuna!
 
Osa juhlavieraista on vuosien varrella nukkunut pois tai heikentynyt terveys estää heitä osallistumasta enää juhliin, samalla kun uusia juhlavieraita on syntynyt (etenkin meidän perheeseemme). Vuosia sitten juhlissa oli lastenpöytä, nykyään nuoriso istuu samassa pöydässä omassa päässään. Uusi sukupolvi aloittaa uuden kierroksen ja ensi vuonna koittaa taas uusi aika lastenpöydälle. :)
 
 
 
 
 

 
Kiireiseen viikonloppuumme kuului myös teinilapsemme luokan bileet ja vanhempainkokoontuminen sekä naapuruston illanistujaiset ja laulutuokio.

Sunnuntaipäivän otamme rauhallisesti eli se kuluukin siivoamisessa ja omien juhlien järjestämisessä. Meille tämä pimein vuodenaika on nimittäin synttäriaikaa. Kuopus on ajettu pois jaloista saksalaisen ystäväperheen luo leikkimään ja pitämään yllä kielitaitoaan, onhan kaverina vanha päiväkotikaveri Pekingistä.

Kuinka sinä vietit pyhäinpäivää ja viikonloppua? Vietitkö rauhallisesti kotona kynttilöitä poltellen, hautausmaalla läheisten luona vai riehakkaissa Halloweenbileissä? <3

2 kommenttia:

  1. Hyvä tulee vaivatta, jaa-a olen myös hieman eri mieltä. Aivan ihanalta näyttää juhlat ja mitkä herkut. Ihana perinne myöskin. Totta muuten tuokin, että sitä juhlat jatkuu, mutta ihmisiä poistuu ja se on jotenkin erityisen haikeaa. Mutta juhlien aikaan onkin hyvä muistella poismenneitä.

    En enää jaksa hirveästi järkätä juhlia, olen niin huono kokki, johtunee siitä ja se neuroottisuus, että kotiin pitää tehdä suursiivous ennen. Se kaikki hukuttaa itse juhlan siihen pakkosuorittamiseen.

    Ihanaa uutta viikkoa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minullekin juhlien järjestäminen on suuri ponnistus. Ei se ruoka, mutta siivoaminen. Onneksi huomenna tulee vieraita, jotka eivät ole niin nöpönuukia :)

      Ihanaa iltaa sinulle, Tiia <3

      Poista

Ihanaa jos jätät kommentin, asiallisen totta kai :)