sunnuntai 15. heinäkuuta 2018

Mökkieloa


 
 

 

 
 
 

 


 

 

 
 
 


 
 
 
 












 
 
 

 

 

 
 
Terveisiä mökiltä! Viime päivät miehen kesäloman alettua pääsimme viimein lähtemään maalle, jonne olen haikaillut koko kesän. Nimittäin sinne suostun lähtemään ainoastaan silloin, kun lämpötila näyttää yli +20, mieluummin reilusti yli, sillä pienissä, alkeellisissa tiloissa ei tee mieli olla, jos ei voi viettää suurimman osan ajasta ulkona. Etenkin kun tiskaaminen, ruoanlaitto ja ruokailu tapahtuu ulkona. Mutta on siellä niin kaunista, joten heti kun säätiedotus lupaa lämmintä, alan haikailemaan mökille. Siellä asustimme kaikki lapsuuteni kesät, kesäkuusta elokuuhun. Silloin en siellä viihtynyt yhtään, mutta nykyään se vetoaa kummastikin. Etenkin jos saamme sinne vielä vieraita, serkkuja tai ystäväperheitä lapsineen kyläilemään.
 
Niinpä me maanantaina pakkauduimme autoon, lukuun ottamatta tytärtä, joka kesätyöläisenä jäi kaupunkiin talonvahdiksi. Vaatettakaan ei tarvinnut paljon pakata mukaan, itse asiassa kaikki lämpimät vaatteet unohtuivat kotiin ja mukaan lähti vain hellevaatetta. Eikä paljon muuta tarvittukaan.
 
Koko viikon olemme saunoneet, uineet, keittäneet vettä padassa, tiskanneet ja laittaneet ruokaa terassilla. Käyneet kävelyllä tutuissa kylämaisemissa ja tehneet pari retkeäkin. Istuneet rannassa puolille öin trooppisessa kesäyössä. 
 
Pojat ovat tehneet ison työn kantamalla papan pilkkomia halkoja liiteriin. Vieraitakin olemme kestinneet. Tytär tuli bussilla viettämään kanssamme viikonloppua ja eilisen päivän vietin hänen kanssaan mattopyykillä. Käly ja serkku olivat seuranamme muutaman päivän, lisäksi perjantaina Kiinassa asuva ystäväni tuli lapsineen, joten parhaimmillaan meillä oli seitsemän lasta pihapiirissä pyörimässä, suurin osa heistä järvessä pulikoimassa...
 
Ihania kesäpäiviä, joista saatte kuulla vielä moneen otteeseen. Tässä siis vasta kuvien kera pikakatsaus viikkoon. Tällä hetkellä olemme kuitenkin pakanneet likapyykit matkaan ja köröttelemme autolla kohti Helsinkiä. Parin tunnin päästä meille tulee kaukaisia vieraita: Sveitsissä asuva saksalainen ystäväni vuosien takaa... Viimeksi olemme tavanneet 19 vuotta sitten häissä Saksassa, edellisen kerran hän kävi Suomessa meidän häissämme 20 vuotta sitten! Tänä aamuna hän on saapunut ruotsalaisen miehensä kanssa laivalla Suomeen ja pian tapaamme miehen ja heidän poikansa ensimmäistä kertaa. Siksi siis jätämme ihanan maaseudun  rauhan ja palaamme kotiin - keskelle pahinta Trump-Putin-hässäkkää! Jännittää, mutta syynä on siis vanhan kaverin tapaaminen <3   
 
Aikaisempien kesien mökkijuttujani voit lukea täältä.
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ihanaa jos jätät kommentin, asiallisen totta kai :)